
Useimpiin haastattelukysymyksiin on helppo valmistautua. ”Kerro tilanteesta, jossa voitit haasteen” tuottaa hyvin harjoitellun tarinan, joka paljastaa hyvin vähän siitä, miten henkilö todella ajattelee paineen alla. ”Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?” -kysymykseen vastaa rehellisesti lähes kukaan.
Paremmat haastattelukysymykset ovat vaikeampia valmistella, koska ne koskevat yksityiskohtia, vaativat aitoa itsereflektiota tai selvittävät päätöksen perusteluja lopputuloksen sijaan. Tässä kahdeksan kysymystä, jotka tuottavat johdonmukaisesti enemmän käyttökelpoista tietoa.
| Paljastaa | Kysymys | Kuuntele |
|---|---|---|
| Ongelmanratkaisu |
”Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun sinun piti selvittää jokin asia tyhjästä – ei valmiita ohjeita, ei ilmeistä vastausta. Miten lähestyit sitä?”
|
Kuvaavatko he todellisen prosessin – tiedon keruun, hypoteesien muodostamisen, testaamisen ja mukauttamisen? Vai kertovatko he epämääräisen tarinan ”luovasta ajattelusta”? |
| Ongelmanratkaisu |
”Kerro päätöksestä, jonka teit puutteellisin tiedoin. Mitä päätit, ja mitä tapahtui?”
|
Hyvät ehdokkaat osaavat kertoa, mitä tietoa heillä oli, mitä he päättelivät ja mitä he päättivät tehdä epävarmuudesta huolimatta. Heikot ehdokkaat kuvaavat sitä, miten odottivat lisätietoa tai siirsivät asian eteenpäin. |
| Itsetuntemus |
”Millainen esihenkilö saa sinusta parhaan irti – ja millainen saa sinut hiljaa vetäytymään?”
|
Täsmälliset ja rehelliset vastaukset paljastavat aidon itsetuntemuksen. Epämääräinen myönteisyys (”Tulen toimeen kenen kanssa tahansa”) on varoitusmerkki. Kuuntele erityisesti sitä, mikä heidän mukaansa saa heidät vetäytymään – se kertoo, mikä tulee turhauttamaan heitä sinun ympäristössäsi. |
| Itsetuntemus |
”Mikä on jotain, mihin uskoit varmasti kaksi vuotta sitten mutta jonka et enää usko olevan totta?”
|
Ihmiset, jotka osaavat päivittää käsityksiään todisteiden perusteella, ovat harvinaisia ja arvokkaita. Ehdokkaat, jotka eivät osaa nimetä mitään uskottavaa, joko eivät pohdi itseään tai väistelevät – kumpikaan ei ole hyvä merkki. |
| Arvot |
”Kerro tilanteesta, jossa olit eri mieltä sinua ylemmällä tasolla tehdystä päätöksestä. Mitä teit?”
|
Haluat jonkun, joka toi erimielisyytensä esiin rakentavasti, ymmärsi päätöksen sen tultua tehdyksi ja sitoutui siihen – ei jonkun, joka noudatti sitä hiljaa (vähäinen rohkeus) tai horjutti päätöstä (heikko arvostelukyky). Molemmat ääripäät ovat ongelmia. |
| Arvot |
”Mikä on tärkein asia, minkä työpaikka voi sinulle tarjota – ja mikä asia merkitsee vähiten?”
|
Pari on tärkeä. Kuka tahansa osaa kertoa, mitä haluaa; se, mistä he ovat valmiita tinkimään, paljastaa aidot prioriteetit. Vastaako se, mitä he arvostavat, sitä, mitä ympäristösi todella tarjoaa? |
| Toteutus |
”Kerro esimerkki projektista, jossa asiat menivät pieleen. Mikä meni vikaan ja mitä teit?”
|
Etsi vastuunottoa syyllisten etsimisen sijaan, selkeää analyysia siitä, mikä epäonnistui, ja näyttöä siitä, että he muuttivat jotain sen seurauksena. Ehdokkaat, jotka kuvaavat kaiken muiden syyksi – tai jotka eivät muista yhtään projektia, joka olisi mennyt pieleen – ovat molemmat merkkejä, joita kannattaa tutkia lisää. |
| Toteutus |
”Miten päätät, mitä teet ensin, kun kaikki tuntuu kiireelliseltä?”
|
Etsi todellinen järjestelmä: jokin tapa erottaa kiireellinen tärkeästä, suojata aikaa vaikuttavimmalle työlle ja viestiä priorisoinneista sidosryhmille. ”Teen listan ja käyn sen läpi” ja ”Toimin vaistolla” ovat molemmat heikkoja vastauksia. |
Kysymys on alku, ei loppu. Todellinen tieto löytyy jatkokysymyksistä. Kysy minkä tahansa vastauksen jälkeen: